Ilpo osallistui 1960-luvun alkupuolella tiiviisti Karjalaisen Osakunnan elämään. Hänestä pidettiin, sillä hän oli tosi humanisti ja herrasmies. Lukuisat syvälliset keskustelut käytiin virkamiesporukassa, esim. Vanhan kabinetissa, Ilpon tarjoaman punaviinipullollisen ympärillä.
Ilpo oli Joensuun lyseon poikia. Lukioaikana vietetty vaihto-oppilasvuosi Saksassa johdatti hänet opiskelemaan saksan kielen filologiaa Helsingin yliopistossa. Stipendiaattivuosi Münsterin yliopistossa ja siellä aloitettu gradu ohjasivat Ilpon kielitieteen uudelle erikoistumisalueelle eli tietokoneen avulla tehtävän tutkimuksen pariin. Tällä matkalla löytyi myös tuleva vaimo Elisabeth. Tohtoriksi Ilpo väitteli, graduaan syventäen, vuonna 1968. Ilpo asettui vaimonsa ja pienen poikansa kanssa asumaan kerrostaloon Laajasaloon. Olin lukuisat kerrat lapsenvahtina, kun vanhemmilla oli iltamenoa. Laajasalosta käsin, konttoriaikojen puitteissa, Ilpo suoritti asepalvelunsa Puolustusvoimien tietokoneyksikössä!
Ilpo valitsi lukuisien kotimaisten saksan kielen dosentuurien sijaan Münsterin yliopiston saksan kielen ja lingvistiikan professuurin. IBM:kin oli häntä houkutellut USA:han! Hän sai luennointipyyntöjä maailman joka kolkasta, joten hän matkusti paljon. Me ystävät seurasimme hänen maailman ympäri kiertämistään saamistamme taidepostikorteista! Elisabeth oli myös kielitieteilijä, joka hoiti kolme lasta ja oman tutkimustyönsä kotona.
Saksalaiseen professuuriin kuuluu kolmen kuukauden tutkimustyöjakso. Se oli yksi syy siihen, että Ilpo valitsi Münsterin yliopiston. Yli 20 vuotta hän istui Slovakian kylien arkistoissa tutkien vanhoja saksankielisiä käsikirjoituksia. Hän oppi kielen ja maan tavat. Niinpä häntä pyydettiin Slovakiaan, Trnavan yliopiston vierailevaksi professoriksi heti jäätyään
eläkkeelle vuonna 2007. Hän sai lukuisia kunnianosoituksia ja mitaleja tutkimustyöstään. 2011 hänet kutsuttiin Trnavan Yliopiston kunniatohtoriksi.
Ilpo oli "monikansallinen eurooppalainen". Asuinkunnassaan hän oli arvostettu kulttuuripersoona. Huomasin sen, kun osallistuimme Grieg-konserttiin vieraillessani heidän kodissaan.
Ilpo säilytti kiinteän suhteen karjalaiseen kotiseutuunsa. Kiihtelysvaaran mökille kutsuttiin ystävät ja sieltä käsin retkeiltiin sekä Suomen että rajan takaisessa Karjalassa. Maittavan, isännän itsensä kokkaaman illallisen jälkeen istuttiin iltaa keskustellen kaikesta mahdollisesta, laseissa jotain hyvää. Ilpo istui tyytyväisenä, hyvän ruoan ja viinin tuottama puna poskillaan, takanaan paikallisen naivistitaiteilija Jorma Turtiaisen suurikokoinen työ, jossa vaaleanpunaiset siat juoksevat kartanolla. Ilpo osasi ihanasti nauraa itselleen!
Seniorien toimintaan Ilpo osallistui eläkkeelle siirryttyään. Ensin hän ja Elisabeth osallistuivat Berliinin-matkaamme, jolloin Ilpo järjesti meille konsertti-illan Berliinin Filharmonikkoja kuuntelemaan. Seuraavaksi hän suunnitteli ohjelman ja toimi oppaanamme Bratislavassa, Slovakiassa. Vietimme muun muassa iltaa, paikallista ruokaa nauttien, hänen tiedekuntansa opettajien kanssa.
Ilpo järjesti Kiihtelysvaaran kirkossa ja mökillä suuret eläkkeellesiirtymisjuhlat ystävilleen kesällä 2008. Tänä kesänä oli 8.8. varattu 70-vuotisjuhlien viettopäiväksi. Kutsuja ei ehditty lähettää, kun Ilpo kaatui mökillä. Korjausleikkaus ja rasittava automatka kotiin Saksaan, jossa Ilpo kuoli 26.8. Suremaan jäivät vaimo Elisabeth sekä lapset; vanhin poika Joensuussa, tytär ja kaksi lasta Ruotsissa ja nuorin poika vaimonsa ja kahden lapsen kera Oulussa.
Ilpo oli Joensuun lyseon poikia. Lukioaikana vietetty vaihto-oppilasvuosi Saksassa johdatti hänet opiskelemaan saksan kielen filologiaa Helsingin yliopistossa. Stipendiaattivuosi Münsterin yliopistossa ja siellä aloitettu gradu ohjasivat Ilpon kielitieteen uudelle erikoistumisalueelle eli tietokoneen avulla tehtävän tutkimuksen pariin. Tällä matkalla löytyi myös tuleva vaimo Elisabeth. Tohtoriksi Ilpo väitteli, graduaan syventäen, vuonna 1968. Ilpo asettui vaimonsa ja pienen poikansa kanssa asumaan kerrostaloon Laajasaloon. Olin lukuisat kerrat lapsenvahtina, kun vanhemmilla oli iltamenoa. Laajasalosta käsin, konttoriaikojen puitteissa, Ilpo suoritti asepalvelunsa Puolustusvoimien tietokoneyksikössä!
Ilpo valitsi lukuisien kotimaisten saksan kielen dosentuurien sijaan Münsterin yliopiston saksan kielen ja lingvistiikan professuurin. IBM:kin oli häntä houkutellut USA:han! Hän sai luennointipyyntöjä maailman joka kolkasta, joten hän matkusti paljon. Me ystävät seurasimme hänen maailman ympäri kiertämistään saamistamme taidepostikorteista! Elisabeth oli myös kielitieteilijä, joka hoiti kolme lasta ja oman tutkimustyönsä kotona.
Saksalaiseen professuuriin kuuluu kolmen kuukauden tutkimustyöjakso. Se oli yksi syy siihen, että Ilpo valitsi Münsterin yliopiston. Yli 20 vuotta hän istui Slovakian kylien arkistoissa tutkien vanhoja saksankielisiä käsikirjoituksia. Hän oppi kielen ja maan tavat. Niinpä häntä pyydettiin Slovakiaan, Trnavan yliopiston vierailevaksi professoriksi heti jäätyään
eläkkeelle vuonna 2007. Hän sai lukuisia kunnianosoituksia ja mitaleja tutkimustyöstään. 2011 hänet kutsuttiin Trnavan Yliopiston kunniatohtoriksi.
Ilpo oli "monikansallinen eurooppalainen". Asuinkunnassaan hän oli arvostettu kulttuuripersoona. Huomasin sen, kun osallistuimme Grieg-konserttiin vieraillessani heidän kodissaan.
Ilpo säilytti kiinteän suhteen karjalaiseen kotiseutuunsa. Kiihtelysvaaran mökille kutsuttiin ystävät ja sieltä käsin retkeiltiin sekä Suomen että rajan takaisessa Karjalassa. Maittavan, isännän itsensä kokkaaman illallisen jälkeen istuttiin iltaa keskustellen kaikesta mahdollisesta, laseissa jotain hyvää. Ilpo istui tyytyväisenä, hyvän ruoan ja viinin tuottama puna poskillaan, takanaan paikallisen naivistitaiteilija Jorma Turtiaisen suurikokoinen työ, jossa vaaleanpunaiset siat juoksevat kartanolla. Ilpo osasi ihanasti nauraa itselleen!
Seniorien toimintaan Ilpo osallistui eläkkeelle siirryttyään. Ensin hän ja Elisabeth osallistuivat Berliinin-matkaamme, jolloin Ilpo järjesti meille konsertti-illan Berliinin Filharmonikkoja kuuntelemaan. Seuraavaksi hän suunnitteli ohjelman ja toimi oppaanamme Bratislavassa, Slovakiassa. Vietimme muun muassa iltaa, paikallista ruokaa nauttien, hänen tiedekuntansa opettajien kanssa.
Ilpo järjesti Kiihtelysvaaran kirkossa ja mökillä suuret eläkkeellesiirtymisjuhlat ystävilleen kesällä 2008. Tänä kesänä oli 8.8. varattu 70-vuotisjuhlien viettopäiväksi. Kutsuja ei ehditty lähettää, kun Ilpo kaatui mökillä. Korjausleikkaus ja rasittava automatka kotiin Saksaan, jossa Ilpo kuoli 26.8. Suremaan jäivät vaimo Elisabeth sekä lapset; vanhin poika Joensuussa, tytär ja kaksi lasta Ruotsissa ja nuorin poika vaimonsa ja kahden lapsen kera Oulussa.
PAULA OLSONI
Seniori ja ystävä yli 50 vuoden ajan
Seniori ja ystävä yli 50 vuoden ajan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti