Marraskuussa juhlittiin osakuntamme kakkosjuhlaa Praasniekkoja. Sali oli mukavan täynnä juhlakansaa ja saimme myös vieraita muista osakunnista. Nähtiinpä paikalla jopa kuninkaallinen. Sitsit noudattivat tuttua kaavaa ja ilta sujui mainiosti. Se mikä erottaa Praasniekat muista pöytäjuhlista ja nostaa sen astetta korkeammalle tasolle, on tietenkin siellä tarjottava ruoka – karjalainen pitopöytä. Tällä kertaa ruoka erityisen maittavaa ja yksi jos toinenkin tunnusti syöneensä liikaa. Parasta tälläkin kertaa olivat nuo niin harvoin saatavat ja työlään urakan vaativat karjalanpiirakat. Nyt tutustummekin erään karjalanpiirakkasatsin matkaan, joka alkoi piirakkatalkoissa 11.11. viiden urhean osakuntalaisen voimin ja päättyi Praasniekkoihin 17.11. noin neljänkymmenen juhlijan suosiollisella avustuksella.
Ruisjauhot, suola ja vesi. Puuroriisi, vesi, maito ja suola. Voita. Niin vähän raaka-aineita ja hyvin yksinkertainen resepti. Mutta niin monta eri työvaihetta sekä valmistamiseen kuluvaa tuntia. Työläs urakka sekä se jälkeen jäävä sotku. Kuitenkin loppujen lopuksi, eihän mikään ole parempaa kuin itse tehty oikea karjalanpiirakka!
Ruisjauhot, suola ja vesi. Puuroriisi, vesi, maito ja suola. Voita. Niin vähän raaka-aineita ja hyvin yksinkertainen resepti. Mutta niin monta eri työvaihetta sekä valmistamiseen kuluvaa tuntia. Työläs urakka sekä se jälkeen jäävä sotku. Kuitenkin loppujen lopuksi, eihän mikään ole parempaa kuin itse tehty oikea karjalanpiirakka!
RIINA PARVIAINEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti