 |
| Lauantain pääjuhla. Kuva: Emmi Torikka |
Talven kolkutellessa jo ovea täällä pohjolassa, muistellaan vielä hetki viime kevättä ja sen tapahtumia. Ystävyysosakuntamme V-Dala Nation Uppsalassa viettää joka kevät vuoden suurinta juhlaansa Vårbalenia toukokuun puolivälin tienoissa. Kyseisenä viikonloppuna koko Uppsala muuttuu suureksi opiskelijariehaksi, sillä kaikki Uppsalan osakunnat viettävät vastaavaa juhlaa samana päivänä. Osakuntatoiminta Uppsalassa on muutenkin hieman suurempaa luokkaa kuin täällä Suomessa, sillä melkein kaikki opiskelijat kuuluvat johonkin osakuntaan ja myös useampaan kuin yhteen osakuntaan kuuluminen on mahdollista.
Viime vuosina yhteistyömme V-Dalan kanssa on lisääntynyt ja tätä perinnettä jatkaaksemme lähdimme kolmen hengen voimin matkaan jo hyvissä ajoin torstai-iltana 16.5. Suuntasimme ensin junalla Turkuun ja sieltä Viking Grace -uutuuslaivan kyydissä kohti Tukholmaa. Uusi laiva oli yleisiltä tiloiltaan avara ja värikkäästi sisustettu kokonaisuus, mutta hyttitiloissa eroa vanhempiin ei juuri erottanut. Laiva soveltui lisäksi hieman huonosti yhdensuuntaisen matkan tekemiseen, sillä se saapui Tukholmaan jo kuuden maissa aamulla ja laivasta täytyi poistua käytännössä heti saapumisen jälkeen.
Aikainen saapuminen Tukholmaan mahdollisti sen, että ehdimme viettää hieman aikaa myös siellä ennen Uppsalaan siirtymistä. Veimme tavaramme asemalle säilytykseen ja lähdimme vaeltelemaan kaupungille. Päivän aikana ehdimme syömään aamupalaa, tutustumaan kuninkaanlinnan hienoihin nähtävyyksiin, käymään terassilla ja syömään ulkomaille saapuvan lempipaikassa eli Burger Kingillä. Uppsalaan lähdimme kolmen aikaan iltapäivällä. Matka paikallisjunalla kesti alle tunnin.
Asemalla meitä oli vastassa majoittajamme, meidän viime vuosijuhlissa vieraillut Ida, ja Jussin majoittava Karl. Kävimme nopeasti jättämässä tavaramme majapaikkoihin ja sen jälkeen siirryimme edustajille tarkoitetuille tervetuliaissitseille V-Dalan tiloihin. Osakunnan tilat sijaitsivat Alvar Aallon suunnittelemassa funkkistyylisessä rakennuksessa Uppsalan keskustassa. V-Dala on myös wiipurilaisten sekä ÖFN:nän ystävyysosakunta, joten edustajasitseillä tapasimme myös muita suomalaisia V-Dalan ja Lundin edustajien lisäksi. Sitsit olivat rennot ja mukavat pienistä kielivaikeuksista huolimatta. Puhekielinä vaihtelivat ruotsi, englanti ja suomi, joten tällaiseen kielten sekakäyttöön tottuminen vei hetken aikaa.
Seuraavana aamuna heräilimme varsin aikaisin ja lähdimme ensin tutustumaan juomalaulusta meille tutuksi tulleeseen Ofvandahls-kahvilaan. Laajasta valikoimasta huolimatta tarjolla ei ollut Napoleon kanapeeta, joten tyydyimme muihin leivonnaisiin. Kahvilan sisustuksessa näkyi ajan patina, remonttia ei ollut taidettu tehdä juurikaan viime vuosikymmeninä, mutta tunnelma oli viihtyisä ja syötävät hyviä. Kahvilan jälkeen tutustuimme hieman Uppsalan kaupunkiin. Keskustan alue oli aika pieni, mutta kaunis ja viihtyisä. Kevät oli jo sen verran pitkällä, että puissa oli lehdet ja ruohikko vihersi, lisäksi sää oli varsin lämmin.
Varsinainen pääjuhla oli lauantai-iltana. Juhla vastasi meidän vuosijuhlia, mutta väkeä oli enemmän, ehkä noin 120 henkeä. Pöytäosuus sisälsi puheita ja esityksiä, joiden seuraaminen ruotsinkielellä oli ajoittain haastavaa. Juhla oli kuitenkin mielenkiintoinen kokemus ja täysin vastaavaa ei Suomessa ole tarjolla. Juhlan jälkeen oli tanssit, mutta ne eivät olleet vanhoja tansseja vaan hieman uudempia paritansseja, kuten valssia ja foxia. Yöllä tarjolla oli erillinen yöruoka, joka sisälsi muutamaa erilaista pyttipannutyyppistä sekoitusta sekä juomaa. Ruokailussa öffenin edustajat innostuivat hakkaamaan juomalaulujen yhteydessä pöytiä niin, että juomat läikkyivät ja rasvat lautasilta lensivät ympäriinsä.
Yöruuan jälkeen lähdimme tutustumaan muiden osakuntien juhlien jatkoille, sillä edustajina saimme kiertää myös muissa paikoissa. Meininki eri osakunnilla vaihteli suuresti. Vierailimme pikaisesti esimerkiksi ”heavytalossa”, jossa ihmisiä oli niin paljon, että sisään mahtui juuri ja juuri ja musiikki oli niin kovalla, että puhuminen oli käytännössä mahdotonta. Eräässä toisessa osakunnassa taas juhlijoita oli jäljellä enää kourallinen ja tunnelma oli vanhoillisen asiallinen. Aamuyöllä jouduimme viettämään tunnin ulkosalla, sillä kaikki osakuntatilat suljettiin hetkeksi ennen aamupalaa. Vietimme tuon tunnin V-Dalan tilojen lähellä olevassa puistossa muutaman V-Dalan ja muun ruotsalaisen osakunnan edustajan kanssa. Tuo tunti oli yksi koko reissumme hauskimmista, sillä pääsimme puhumaan kunnolla uppsalalaisten kanssa.
Aamuyön tunnin jälkeen siirryimme V-Dalan tiloissa olevalle aamupalalle, joka oli valitettavasti viikonlopun huonoiten järjestetty ruokailu. Jonottaminen ruuan saamiseksi kesti ainakin tunnin ja tunnelma jonossa oli varsin tiivis. Seisovan pöydän paremmalla sijoittelulla tällainen ruuhka olisi voitu helposti välttää. Ruoka vastasi aika hyvin sillistämme. Tarjolla oli esimerkiksi pekonia ja munia, sämpylöitä, leikkeleitä ja teetä ja kahvia. Aamupalan loppupuolella pöytäämme tuli eräs Uppsalaan lapsena muuttanut suomalainen, joka oli hyvin kiinnostunut juttelemaan kanssamme Suomeen liittyvistä asioista. Tämä kohtaaminen oli oikein mukava yllätys iltamme päätteeksi.
Kokonaisuudessaan retki Uppsalaan oli hyvä ja mielenkiintoinen kokemus. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille osakuntalaisille. Kyseessä on kuitenkin sellainen juttu, joka todennäköisesti on ainutkertainen tapahtuma osakuntauralla. Matkaan lähtiessä kannattaa kuitenkin varautua siihen, että yllättäviä kustannuksia voi tulla. V-Dala tarjoaa illalliskortin pääjuhlaan kahdelle edustajalle, mutta kaikki muut ruokailut on maksettava itse. Lasku tulee siis perässä osakunnalle. Lisäksi kenties ÖFN:nän vaikutuksesta odotusarvona on, että Suomesta tulevat edustajat osaavat puhua ruotsia. Kohtainen ruotsin kielen taito on siis eduksi, mutta englannillakin pärjää.
Viime vuosina yhteistyömme V-Dalan kanssa on lisääntynyt ja tätä perinnettä jatkaaksemme lähdimme kolmen hengen voimin matkaan jo hyvissä ajoin torstai-iltana 16.5. Suuntasimme ensin junalla Turkuun ja sieltä Viking Grace -uutuuslaivan kyydissä kohti Tukholmaa. Uusi laiva oli yleisiltä tiloiltaan avara ja värikkäästi sisustettu kokonaisuus, mutta hyttitiloissa eroa vanhempiin ei juuri erottanut. Laiva soveltui lisäksi hieman huonosti yhdensuuntaisen matkan tekemiseen, sillä se saapui Tukholmaan jo kuuden maissa aamulla ja laivasta täytyi poistua käytännössä heti saapumisen jälkeen.
Aikainen saapuminen Tukholmaan mahdollisti sen, että ehdimme viettää hieman aikaa myös siellä ennen Uppsalaan siirtymistä. Veimme tavaramme asemalle säilytykseen ja lähdimme vaeltelemaan kaupungille. Päivän aikana ehdimme syömään aamupalaa, tutustumaan kuninkaanlinnan hienoihin nähtävyyksiin, käymään terassilla ja syömään ulkomaille saapuvan lempipaikassa eli Burger Kingillä. Uppsalaan lähdimme kolmen aikaan iltapäivällä. Matka paikallisjunalla kesti alle tunnin.
Asemalla meitä oli vastassa majoittajamme, meidän viime vuosijuhlissa vieraillut Ida, ja Jussin majoittava Karl. Kävimme nopeasti jättämässä tavaramme majapaikkoihin ja sen jälkeen siirryimme edustajille tarkoitetuille tervetuliaissitseille V-Dalan tiloihin. Osakunnan tilat sijaitsivat Alvar Aallon suunnittelemassa funkkistyylisessä rakennuksessa Uppsalan keskustassa. V-Dala on myös wiipurilaisten sekä ÖFN:nän ystävyysosakunta, joten edustajasitseillä tapasimme myös muita suomalaisia V-Dalan ja Lundin edustajien lisäksi. Sitsit olivat rennot ja mukavat pienistä kielivaikeuksista huolimatta. Puhekielinä vaihtelivat ruotsi, englanti ja suomi, joten tällaiseen kielten sekakäyttöön tottuminen vei hetken aikaa.
Seuraavana aamuna heräilimme varsin aikaisin ja lähdimme ensin tutustumaan juomalaulusta meille tutuksi tulleeseen Ofvandahls-kahvilaan. Laajasta valikoimasta huolimatta tarjolla ei ollut Napoleon kanapeeta, joten tyydyimme muihin leivonnaisiin. Kahvilan sisustuksessa näkyi ajan patina, remonttia ei ollut taidettu tehdä juurikaan viime vuosikymmeninä, mutta tunnelma oli viihtyisä ja syötävät hyviä. Kahvilan jälkeen tutustuimme hieman Uppsalan kaupunkiin. Keskustan alue oli aika pieni, mutta kaunis ja viihtyisä. Kevät oli jo sen verran pitkällä, että puissa oli lehdet ja ruohikko vihersi, lisäksi sää oli varsin lämmin.
Varsinainen pääjuhla oli lauantai-iltana. Juhla vastasi meidän vuosijuhlia, mutta väkeä oli enemmän, ehkä noin 120 henkeä. Pöytäosuus sisälsi puheita ja esityksiä, joiden seuraaminen ruotsinkielellä oli ajoittain haastavaa. Juhla oli kuitenkin mielenkiintoinen kokemus ja täysin vastaavaa ei Suomessa ole tarjolla. Juhlan jälkeen oli tanssit, mutta ne eivät olleet vanhoja tansseja vaan hieman uudempia paritansseja, kuten valssia ja foxia. Yöllä tarjolla oli erillinen yöruoka, joka sisälsi muutamaa erilaista pyttipannutyyppistä sekoitusta sekä juomaa. Ruokailussa öffenin edustajat innostuivat hakkaamaan juomalaulujen yhteydessä pöytiä niin, että juomat läikkyivät ja rasvat lautasilta lensivät ympäriinsä.
"Aamuyöllä jouduimme viettämään tunnin ulkosalla, sillä kaikki osakuntatilat suljettiin hetkeksi ennen aamupalaa."
Yöruuan jälkeen lähdimme tutustumaan muiden osakuntien juhlien jatkoille, sillä edustajina saimme kiertää myös muissa paikoissa. Meininki eri osakunnilla vaihteli suuresti. Vierailimme pikaisesti esimerkiksi ”heavytalossa”, jossa ihmisiä oli niin paljon, että sisään mahtui juuri ja juuri ja musiikki oli niin kovalla, että puhuminen oli käytännössä mahdotonta. Eräässä toisessa osakunnassa taas juhlijoita oli jäljellä enää kourallinen ja tunnelma oli vanhoillisen asiallinen. Aamuyöllä jouduimme viettämään tunnin ulkosalla, sillä kaikki osakuntatilat suljettiin hetkeksi ennen aamupalaa. Vietimme tuon tunnin V-Dalan tilojen lähellä olevassa puistossa muutaman V-Dalan ja muun ruotsalaisen osakunnan edustajan kanssa. Tuo tunti oli yksi koko reissumme hauskimmista, sillä pääsimme puhumaan kunnolla uppsalalaisten kanssa.
 |
| Ruotsalaiset ystävämme valoisilla aamuyön tunneilla. Kuva: Emmi Torikka |
Aamuyön tunnin jälkeen siirryimme V-Dalan tiloissa olevalle aamupalalle, joka oli valitettavasti viikonlopun huonoiten järjestetty ruokailu. Jonottaminen ruuan saamiseksi kesti ainakin tunnin ja tunnelma jonossa oli varsin tiivis. Seisovan pöydän paremmalla sijoittelulla tällainen ruuhka olisi voitu helposti välttää. Ruoka vastasi aika hyvin sillistämme. Tarjolla oli esimerkiksi pekonia ja munia, sämpylöitä, leikkeleitä ja teetä ja kahvia. Aamupalan loppupuolella pöytäämme tuli eräs Uppsalaan lapsena muuttanut suomalainen, joka oli hyvin kiinnostunut juttelemaan kanssamme Suomeen liittyvistä asioista. Tämä kohtaaminen oli oikein mukava yllätys iltamme päätteeksi.
"Laivalla eräs Wiipurilaisen Osakunnan edustaja olisi halunnut edelleen jatkaa juhlimista neljättä päivää peräkkäin."Seitsemän aikaan aamulla raahustimme yöpaikkaamme nukkumaan muutamaksi tunniksi. Sunnuntaina puolen päivän jälkeen lähdimme junalla Tukholmaan ja sieltä iltalaivassa takaisin Helsinkiin. Laivalla eräs Wiipurilaisen Osakunnan edustaja olisi halunnut edelleen jatkaa juhlimista neljättä päivää peräkkäin. Me menimme ajoissa nukkumaan ja heräsimme virkeinä jälleen Helsingissä.
Kokonaisuudessaan retki Uppsalaan oli hyvä ja mielenkiintoinen kokemus. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille osakuntalaisille. Kyseessä on kuitenkin sellainen juttu, joka todennäköisesti on ainutkertainen tapahtuma osakuntauralla. Matkaan lähtiessä kannattaa kuitenkin varautua siihen, että yllättäviä kustannuksia voi tulla. V-Dala tarjoaa illalliskortin pääjuhlaan kahdelle edustajalle, mutta kaikki muut ruokailut on maksettava itse. Lasku tulee siis perässä osakunnalle. Lisäksi kenties ÖFN:nän vaikutuksesta odotusarvona on, että Suomesta tulevat edustajat osaavat puhua ruotsia. Kohtainen ruotsin kielen taito on siis eduksi, mutta englannillakin pärjää.
EMMI TORIKKA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti