Vietnam sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Laosin, Kambodzan ja Kiinan rajanaapurina. Keskellä kylmintä Suomen talvea lähdin tammikuussa kahdeksi viikoksi siskojeni kanssa tutustumaan tähän minulle niin eksoottiseen maahan.
 |
| Herhiläiset liikenteessä |
Pariisin kautta koukkaamisen ja pitkän lentomatkan jälkeen saavuimme perille Hồ Chí Minh Cityyn
etelä-Vietnamiin. Olimme saapuneet tropiikkiin! Lentokentällä vaatteita kevyempiin vaihdettuamme metsästimme luotettavalta tuntuvan taksin, joka vei meidät hotellillemme. Taksimatkan aikana saimme ensikosketuksen siitä, mistä opaskirjat olivat kertoneet; mopoja surisi ja pörisi kaduilla kuin pieniä herhiläisiä! Niitä oli valtavasti ja osa ajelijoista tuijotti pysähdyksissä ollessamme meitä taksin ikkunoista herkeämättä, mikä nauratti meitä kovin. Olemmeko noin ihmeellisiä? Nähtävyys paikallisille kuitenkin ilmeisesti olimme. Olimme tuijotuksen kohteena, kun kävelimme kaduilla. Olimme nähtävyys myös junamatkalla Hồ Chí Minh Citystä Nha Trangiin, jonka matkustimme paikallisten keskellä. Konduktöörien kanssa jutellessa muuten melko epämiellyttävä junamatka sujui kuitenkin hieman joutuisammin. Erityisen ihastelun ja hämmästyksen kohteena oli erityisesti toisen siskoni tatuoitu käsivarsi, jonka perään huudeltiin monesti “Nice tattoo!”.
Koska aikaa matkallemme oli varattu vain kaksi viikkoa, emme halunneet olla reissun päällä koko aikaa. Siksi päädyimme tutustumaan Vietnamiin etelä-Vietnamin kautta. Pohjoisessa olisi ollut paljon kylmempää, joten siksikään emme sinne olleet malttamattomina tällä reissulla menossa. Lämpöä tulimme hakemaan ja sitä saimme! Vaikka Hồ Chí Minhissa aurinko oli usein pilvessä, kohosi lämpötila päivittäin kolmeenkymmeneen asteeseen. Nha Trangissa aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, ja merenrannalla pienen tuulenvireen käydessä oli taivaallistaa ottaa aurinkoa. Se sama aurinko, jota Suomessa talvisin tuskin näkee, lämmitti Vietnamissa lempeästi. Auringon lämpö paljaalla iholla oli taivaallista ja olin lähes pakahtua hurmaavaan kuumuuteen. Myös itse meri oli ihana ja sen rannalla helppo hengittää. Suuria aaltoja olisi voinut tuijottaa koko päivän. Illalla pimeyden saavuttua meri näytti hieman pelottavalta mutta silti uhkaavan kauniilta.
 |
| Rambutaaneja |
Vietnam on köyhä maa ja keskiansio länsimaihin verrattuna hyvin matala. Hintataso oli siis kotimaahamme verrattuna hyvin edullinen. Ravintoloissa ruoka-annoksen sai jopa kahdella-kolmella eurolla. Ja valinnanvaraa riitti, sillä ravintoloita löytyi joka kulmalta. Ruoka oli useimmiten myös todella hyvää. Varsinkin paikallinen phở-keitto oli ihanaa. Lisäksi kaiholla muistelen loistavan makuista Saigon- lagerolutta, jota sai varsinkin iltaisin Happy hour'ien aikaan lähes jokaisesta ravintolasta puoli litraa noin viidelläkymmenellä sentillä. Siis puoli litraa puoli euroa! Oluen lisäksi tuoreista hedelmistä tehdyt smoothiet olivat lähes joka päivä ravintoamme. Niin hyvää ja niin halpaa. Hedelmät olivat muutenkin eksoottisia; suosikkini oli Dragon fruit, joka on saanut nimensä siitä, että kasvin lehdet muistuttavat lohikäärmeen häntää. Ja niin ne totta vie muistuttavatkin!
 |
| Yksi lukemattomista hedelmäkojuista. Dragon fruit eli punainen lohikäärmehedelmä ylärivissä oikealla. |
Ensikosketukseni Aasiaan Vietnamin avulla oli mieleenpainuva, lähes kaikilta osin todella hyvässä mielessä. Luonto, ihmiset, ilmasto ja erilainen kultturi ihastuttivat, avarsivat mieltä ja avasivat silmiä. Uudet kokemukset jäävät ikuisesti mieleeni. Seuraavaa reissua odotellessa, từ biệt!
TEKSTI JA KUVAT: Katri Parviainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti