Pousse-café
 |
| Kuva: Pekka Torvinen |
Esimerkkiresepti - Havana Rainbow:
- Punainen: 0,75cl Granaattiomenasiirappi
- Kirkas: 0,75cl Anisette (jätetty pois kuvan juomasta - puutteellinen saatavuus)
- Violetti: 0,75cl Parfait Amour (jätetty pois kuvan juomasta - lasin pieni tilavuus)
- Vihreä: 0,75cl Créme de Menthe
- Keltainen/kirkas: 0,75cl Chartreuse (korvattu kuvassa vodkalla - puutteelinen saatavuus)
- Oranssi: 0,75cl Rommi
Pousse-café (kirjaimellisesti "kahvintyöntö"; käytännössä digestiivi)
kehitettiin Ranskassa 1800-luvun alkupuolella. Kyseessä on
baarimikkojen taidonnäyte, jonka värikkäitä kerroksia on usein
mieluisampaa katsella kuin maistella. Nämä visuaalisesti kauniit
kerrokset maistuvat nimittäin toisiinsa yhdistettyinä aivan hirveältä.
Tästä johtuen juoma tarjoiltiin usein pillin kanssa, jotta kerrokset
oli mahdollista nauttia yksi kerrallaan. Tämä on ainoastaan
marginaalisesti miellyttävämpi ratkaisu, sillä nesteiden tiheyksistä
johtuen väkevimmät juomat kelluvat parhaiten, ja ovat näin ollen
imujärjestyksessä ensimmäisinä.
Vaikka autenttista pousse-caféta ei tänä päivänä juuri kukaan täysijärkinen halua tilata, juoma on silti ansainnut paikkansa historiassa modernien kerrostettujen shottien esi-isänä. Pousse-café levisi ensin siirtomaalaisten mukana 1840-luvulla New Orleansiin, josta juomatyyppi on sittemmin jatkanut matkaansa New Yorkissa jalostuneen pohjoisamerikkalaisen cocktail- ja baarikulttuurin globalisoitumisen myötä ympäri maailman. Olipa juomalla aikanaan oma nimikkolasinsakin, jota pidetään ulkonäöstään huolimatta likööri- eikä shottilasina, koska juoma oli tarkoiteltu hiljalleen digestiivinä siemailtavaksi (hulluja nuo gallialaiset). Tämä on siitäkin merkittävää, että moderni "shottilasi" - johon kerrostetut juomat nykyisin tyypillisesti valmistetaan - ajoittuu vasta n. 1940-luvun New Yorkiin.
Pousse-café -juomissa on yleensä 4-7 kerrosta. Mitä enemmän kerroksia, sitä vaikeampaa ne on saada pidettyä erillään. Kerrokset valutetaan tiheysjärjestyksessä hiljalleen lusikan selkäpuolta pitkin lasiin. Lusikan tulee valuttaessa olla mahdollisimman lähellä nesteen pintaa, kuitenkaan koskettamatta sitä. Tämä vaatii vakaan käden. Lisäohjeita saa vaikkapa YouTubesta.
Vaikka autenttista pousse-caféta ei tänä päivänä juuri kukaan täysijärkinen halua tilata, juoma on silti ansainnut paikkansa historiassa modernien kerrostettujen shottien esi-isänä. Pousse-café levisi ensin siirtomaalaisten mukana 1840-luvulla New Orleansiin, josta juomatyyppi on sittemmin jatkanut matkaansa New Yorkissa jalostuneen pohjoisamerikkalaisen cocktail- ja baarikulttuurin globalisoitumisen myötä ympäri maailman. Olipa juomalla aikanaan oma nimikkolasinsakin, jota pidetään ulkonäöstään huolimatta likööri- eikä shottilasina, koska juoma oli tarkoiteltu hiljalleen digestiivinä siemailtavaksi (hulluja nuo gallialaiset). Tämä on siitäkin merkittävää, että moderni "shottilasi" - johon kerrostetut juomat nykyisin tyypillisesti valmistetaan - ajoittuu vasta n. 1940-luvun New Yorkiin.
Pousse-café -juomissa on yleensä 4-7 kerrosta. Mitä enemmän kerroksia, sitä vaikeampaa ne on saada pidettyä erillään. Kerrokset valutetaan tiheysjärjestyksessä hiljalleen lusikan selkäpuolta pitkin lasiin. Lusikan tulee valuttaessa olla mahdollisimman lähellä nesteen pintaa, kuitenkaan koskettamatta sitä. Tämä vaatii vakaan käden. Lisäohjeita saa vaikkapa YouTubesta.
JOONAS VAITTINEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti