Välirauhan kesällä 1940 Pohjois-Karjalaan muodostettiin kaksi varuskuntaa Talvisodan käyneistä miehistä. Se kuuluisampi tuli Liperiin Ylämyllyn Palokankaalle ja Kollaalla taistelleista miehistä tehtiin varuskunta Kontiorannalle, muutaman kilometrin päähän Kontiolahden kirkolta. Lähin naapuri oli Kontioniemen keuhkotautiparantola. Sairaalan läheisyydestä johtuen muualla vääpelin räkänä tunnettu vihertävän keltainen, limainen jälkiruoka oli täällä nimeltään ”parantolan terveiset”.
Ylämyllyn varuskunnasta tuli v. 1960 Pohjois-Karjalan Patteristo, ja sellaisena se säilyi lakkauttamiseensa vuoteen 1990 saakka.
Ylämyllyn varuskunnasta tuli v. 1960 Pohjois-Karjalan Patteristo, ja sellaisena se säilyi lakkauttamiseensa vuoteen 1990 saakka.
Kontiorannassa toimii vielä vähän aikaa Pohjois-Karjalan prikaati, joka on lähes sama asia kuin Karjalan Jääkäripataljoona. Prikaati kouluttaa vuosittain n. 1500 varusmiestä ja henkilöstöä on lähes 300. Uskoisin, että useimmille Pohjois-Karjalan 20 – 70 vuotiaista miehistä Kontioranta ja Jaamankankaan pusikot ovat tuttuja. Varuskunnan kyljessä toimii sotilassoittokunta, jonka kohtalo lienee sama kuin varuskunnan.
Kuten muutamat ovat jo todenneet, jää Karjalaan toki vielä varuskuntia. Ne vaan sijaitsevat ikävästi väärällä puolella rajaa ja komentokieli on outo.
Kontiolahden kunnalle 300 työpaikan menetys tarkoittaa verotulojen vähenemistä muutamalla miljoonalla ja työpaikkaomavaraisuuden heikkenemistä entisestään. Kunta on toipunut yllättävän hyvin vuoden 2007 isosta jytkystä, kun Perlos oy:n lopettaminen vei kerralla yli tuhat työpaikkaa. Tärkein selittävä tekijä lienee Joensuun läheisyys ja vaikka en mitään tilastoja onnistunut löytämään, en liene väärässä arvioidessani, että yli puolet työmatkalaisista suuntaa Joensuuhun.
Elokuvan tekijän Markku Pölösen filmikylä käsittää jo nykyisellään parantolan ja varuskunnan kantahenkilökunnan vanhat asuintalot. Nyt olisi aika laajentaa repertuaaria sotilasfarsseihin, niin varuskunnan muillekin osille tulisi käyttöä . Aluksi kannattaisi katsoa pari Vääpeli Körmyä ikään kuin varoittavina esimerkkeinä, ei ainakaan tällaisia.
Aivan kokonaan ei pyssyjen pauke Jaamankankaalta lopu, sijaitseehan siellä kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu ampumahiihtostadion. Sieltä Mäkäräisen Kaisakin on ponnistanut maailman huipulle. Hiihtovauhtinsa ja ampumatarkkuutensa puolesta hän hyvin kelpaisi vaikkapa pataljoonan kunniajääkäriksi.
TUOMAS PUUMALAINEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti