Kunniainspehtori Pirkko K. Koskinen

Karjalaisen Osakunnan kunniainspehtori Pirkko K. Koskinen kuoli Terhokodissa Helsingissä 9.4.2012. Hän oli syntynyt 18.12.1932 Helsingissä. Pirkko K. teki merkittävän uran muun muassa oikeustieteilijänä ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä. Monella tavoin ainutlaatuinen on hänen toimintansa myös Karjalaisessa Osakunnassa ja senioreissa.

Pirkko K. Koskinen liittyi osakuntaan 1950-luvun alkupuolella. Hän oli Helsingissä syntynyt ja koulunsa käynyt, mutta pielisjärveläissyntyisen äitinsä ansiosta Pirkko valitsi ESO:n sijasta Karjalaisen Osakunnan.

"Karjalaiseen Osakuntaan liittyminen olikin sitten hieman mutkikkaampaa. Äitini on Pohjois-Karjalasta, mutta itse olen syntynyt ja kasvanut Helsingissä. Se, että pääsin Karjalaiseen Osakuntaan, ei ollut ihan itsestään selvää, koska silloin pidettiin kiinni siitä, että pitää olla kotoisin kanta-alueelta. Ja minun luontainen paikkani olisi siis ollut ESO. Sinne en halunnut mennä, koska se oli liian iso jo siihen aikaan. Lisäksi kuulin huhuja, että siellä istuu sellaisia snobeja pelaamassa bridgeä. Minähän en osannut pelata bridgeä, enkä mitenkään muutenkaan ajatellut tuntevani oloani kotoisaksi sellaisessa seurassa. Niinpä kiipesin Karjalaiseen Osakuntaan, Uuden ylioppilastalon yläkertaan ja selitin nämä perusteluni. Ja sitten ne miettivät sitä viikon verran ja ilmoittivat, että kyllä tämä nyt sitten käy."

Omien aktiivisten osakuntavuosiensa jälkeen Pirkko K. Koskinen valittiin ensimmäisenä naisena Karjalaisen Osakunnan kuraattoriksi vuonna 1970. Tuolloin elettiin opiskelijamaailmassa voimakkaimman vasemmistoradikalismin aikaa. Keväällä 1972 osakunnan vasemmistolaisimmat voimansa tunnossa esittivät, että osakunnan tulee lähettää vapputervehdykset viiteen vasemmistolehteen muun muassa Tiedonantajaan, Kansan Uutisiin ja Suomen Sosiaalidemokraattiin. Pirkko K:n mielestä tervehdysten ostaminen poliittisista lehdistä ei kuulunut osakunnan toimintaan, ja hän teki asiasta henkilökohtaisen luottamuskysymyksen. Esitys vapputervehdyksien lähettämisestä voitti osakunnan äänestyksen ja sen seurauksena Pirkko K. Koskinen erosi kuraattorin tehtävästä välittömästi. Hän poistui osakunnan kokouksesta, mutta jäi odottamaan kokouksen loppumista oven ulkopuolelle. Hän kun halusi perinteisen tavan mukaan tarjota oluet osakuntalaisille kokouksen jälkeen.

"Minut muistetaan kuulemma ainakin siitä, että vedin kokoukset sietämättömän nopeasti. Esimerkiksi eräässä kokouksessa oli muun esityslistalla olevan lisäksi kaksi suhteellista äänestystä, ja silti kokous onnistuttiin hoitamaan kolmessa vartissa. Osakuntalaiset olivat valittaneet, etteivät ehdi kokouksessa mukaan, ennen kuin ollaan jo seuraavassa kohdassa. Jos ihmiset tietävät, mistä on kyse, niin eihän siinä nyt kummemmin kestä aikaa nostaa kätensä ja pyytää puheenvuoroa! Jos porukka vaan miettii eikä saa osallistuttua, niin antaa miettiä! Minulla palaa pinna uskomattoman helposti, jos kokoukset venyy ja puhutaan puhumisen vuoksi.

Kerran olen kokouksessa lyönyt osakunnan karhupäisellä nuijalla pöytään niin napakasti, että se pää lensi irti. Ei onneksi kenenkään viattoman fuksin päähän."

Pirkko K. Koskinen valittiin Karjalaisen Osakunnan inspehtoriksi vuonna 1978. Hän toimi silloin oikeustieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Pirkon K:n valinta oli merkki pahimman vouhotusradikalismin laantumisesta. Pirkko K. Koskinen oli Karjalaisen Osakunnan inspehtorinakin ensimmäinen nainen. Hän luopui tehtävästään 80-luvun puolivälissä, kun siirtyi Lapin yliopistoon työoikeuden professoriksi. Pirkko K:n inspehtoriaikaan ajoittuu toiminnan normalisoituminen ja uudelleen aktivoituminen.

Pirkolla oli suuri rooli inspehtoreiden yhteistyön synnyttämisessä. Inspehtorit tapasivat toisiaan ja rehtoria, usein jonkun osakunnan tiloissa.

Kerran olimme istumassa inspehtori-iltaa Karjalaisessa Osakunnassa Liisankadulla. Ja sehän on asuintalo, jossa oli ehdoton käsky poistua tiloista yhteentoista mennessä. Tämä inspehtorien sitsi oli kestänyt aika kauan ja melukin oli melko korkealla. Silloin paikalle tulee osakunnan emännöitsijä Anastasia, tukka pörrössä ja suurin piirtein yöpaitaan puettuna. Ja kajauttaa: ’Inspehtoriko täällä ensimmäisenä lakia rikkoo!’ Anastasia oli niin ihana, piti talon kunnossa ja nuorison kurissa. Ja vähän inspehtoriakin.”

Pirkko K. Koskinen teki merkittävän päivätyön oikeustieteilijänä ja laillisuusvalvojana. Hänet tunnettiin tinkimättömänä tasa-arvon kannattajana. Hän aloitti opintonsa ja osakuntauransa aikana, jolloin naisten toimintaa rajoittivat vielä monet lasikatot. 1980-luvulta lähtien sukupuolten tasa-arvo ei ole ollut olennainen asia osakunnan toiminnassa. Jokainen tehtävä, emännän ja isännän vastuutehtäviä myöten, on ollut aidosti avoinna kaikille osakuntalaisille sukupuolesta riippumatta. Pirkko K:lla oli varmasti oma tärkeä roolinsa tässäkin kehityksessä. Hän ei osakunnassa kuitenkaan saarnannut tasa-arvoasioista. Suomalaiseen tapaan hän tässäkin asiassa johti omalla esimerkillään.

”Joskus mietin, että eivätkö nykyajan feministit näe, kuinka paljon asiat ovat todella edistyneet. Jopa palkallisesti, vaikka se on se pahin epäkohta. Eikä karriääri nouse niin helposti kuin miehen.

Omassa karriäärintekemisessä apuna ovat olleet myös miehet. Minulla on ollut onni mukana. Ja ehkä on tulkittu, että olen pieni ja sen takia vaaraton. Ja minähän olen vaaraton! Kiltti ja kesy ja syön kädestä!”
Pirkko K. Koskinen osallistui aktiivisesti sekä osakunnan että senioreiden tapahtumiin inspehtoriaikansa jälkeenkin. Hän oli viime vuoteen saakka pikkusikareineen tuttu näky niin osakunnan vuosijuhlissa kuin lukuisissa senioreiden tapahtumissa. Pirkko K. oli laajasti sivistynyt, aktiivinen ja huumorintajuinen persoona. Hän kertoi selkeästi mielipiteensä asioista, joita hän rakasti ja arvosti. Yhtä lailla selkeästi hän teki ymmärrettäväksi ne asiat, joista ei välittänyt. Kirjallisuus, teatteri, kuvataiteet ja älylliset keskustelut ystävien kanssa – mielellään hyvän ruoan ja juoman äärellä – olivat Pirkko K:lle tärkeitä asioita. Television katselusta ja kilpaurheilusta hän ei välittänyt vähääkään. Varmaa oli, että Karjalainen Osakunta ja Seniores Carelienses jäsenineen kuuluivat Pirkko K. Koskisen rakastamiin asioihin.

JANNE KOSONEN

Lainaukset Pirkko K.;n haastattelunauhoilta, joiden pohjalta on tekeillä kirja ”Päivällisseurana Pirkko K. Koskinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti